Tuulen aika -tanssiesitys

Tärkeitä asioita tekstistä

Taidetanssin olemassaolo perustuu katsojan läsnäoloon. Esitystilanne tekee siitä taideteoksen ja jokainen yleisössä kokee ja tulkitsee sen omalla tavallaan. Samaa nimeä kantava tanssiteos ei koskaan pysy samanlaisena ja yleisökin on aina erilainen.

Tanssilla on oma kulttuurinen ja yhteiskunnallinen kontekstinsa. Eri maiden ja kulttuurien välillä on eroja esimerkiksi tanssitapojen ja -tyylien sekä teosten aiheiden ja näyttämöllepanon suhteen. Tanssiliikkeiden kulttuuriset merkitykset voivat vaihdella. Tietyn aikakauden tanssityylit puhuvat omaa kieltään, joten myös aika näkyy tanssissa. Kokenut katsoja ymmärtää teoksen osaksi muiden teosten joukkoa ja näkee myös sen kulttuuriset ja yhteiskunnalliset kytkennät.

Erilaista tanssitarjontaa on laajasti varsinkin Etelä-Suomessa. Esityksiin ei tarvita minkäänlaista ennakkovalmentautumista ja niistä tulisi voida nauttia elämyksen ja kokemuksen kautta.

Tanssiesityksessä on periaatteessa läsnä kolme tilannetta:

1. Teos, jonka tekijät ovat valmistaneet tietynlaiseksi.

2. Teos, jonka esiintyjät toteuttavat, välittävät ja tulkitsevat esitystilanteessa.

3. Teos, jonka yleisö lopuksi näkee, kokee, ymmärtää ja tulkitsee omalla tavallaan.

Esiintyjien ja yleisön välille syntyy kiinteä vuorovaikutus ja siksi tanssi- ja teatteriesityksien katsomiseen yhdistetään termi vastaanotto. Taidetanssin katsominen on kokemusperäinen tapahtuma, joka herättää monenlaisia tunteita, ajatuksia, mielleyhtymiä, kysymyksiä ja tulkintoja. Tanssiteos voi kertoa tarinan ja kuvailla jotain tiettyä tunnetta tai teemaa ilman, että siinä on yksiselitteistä aihetta. Sen tulkintaa ei ole rajoitettu sanoin.

Ajatuksia

Tiedän, että ihmiset ovat yksilöllisiä esityksien tulkinnan suhteen ja on aivan selvää, ettei teos pysy tismalleen samanlaisena eri esityskerroilla. En ajatellut, että esitykseen tarvitsisikaan mitenkään valmistautua etukäteen.

Odotukset esitykselle

Luulen, että saamme nähdä ihan mielenkiintoisen esityksen. Toivon, että mukana olisi musiikkia. En odota, että siinä välttämättä puhutaan paljoakaan. En ole aiemmin käynyt katsomassa tämän tyylisiä teoksia, mutta ihan avoimin mielin lähden katsomaan.

Tuulen aika 

Mielestäni tanssiesitys oli jossain määrin huvittava, koska roolihahmoilla oli jos jonkinnäköisiä liikkeitä ja asentoja. Kokonaisuus ei kuitenkaan tehnyt vaikutusta, sillä se oli sekava ja melko mitäänsanomaton. Alussa, kun mies ja nainen kulkivat ikään kuin toisiaan jahdaten, ajattelin että taitavasti he kyllä liikkuvat toistensa liikkeitä mukaillen. Notkeus oli  myös paljon esillä erilaisissa liikkeissä.

En oikein tiedä, oliko esityksessä varsinaista juonta, mutta teemana voisi olla juhliminen ja lomailu. Perusteluina ovat esiintyjien railakas tanssi, juominen, suihkulähde, matkatavarat ja pyöreä valo, joka mielestäni saattoi kuvata aurinkoa. Kolmas roolihahmo, joka järjesteli tavaroita kaiken aikaa, olisi voinut olla hotellityöntekijä.

Alussa mies ja nainen olivat kuin juhlien jäljiltä heränneitä. Nainen oli aluksi pukea korkokengät jalkaan, mutta pian ne vaihtuivatkin lenkkeilykamppeisiin ja hän lähti miehen kanssa juoksemaan. He kävivät ostoksilla ja tekivät palattuaan tehosekoittimella pirtelöä, jossa oli mukana ainakin minttua. Jossain vaiheessa he alkoivat taas juhlia ja tanssia rajusti ja vaatteet vähenivät kunnes heillä oli vain alushousut. Toinen nainen näytti kaiken aikaa siivoavan juhlijoiden tavaroita ja jälkiä seinustalle. Hän vaihtoi vaatteita ainakin kolme kertaa ja heitti lopuksi itsekin rintaliivit pois. Esityksen alussa hän järjesteli simpukoita muodostelmaan.

Suosittelisin esitystä ihmisille, jotka pitävät abstrakteista tanssiesityksistä, joissa ei ole oikeastaan juonta. Ihmiset, joita kehonkieli kiinnostaa, voisivat pitää teoksesta.